Melankoliamusaa -- Timecop1983: Dreams



Synthwave-retroa parhaimmillaan. Jos artistilla on pokkaa kutsua itseään Timecop1983-nimellä, on syytä odottaa että hänen tuotantonsa on tyylitajuista. Eikä musiikki petä, välillä se kuulostaa jopa häiritsevän retrolta, kuin muusikko olisi joutunut viettämään vuosia eristyksessä ainoana seuranaan vanhempiensa levykokoelma, joka koostuu lähinnä 1980-luvun instrumentaali(syntikka)musiikista tyyliin Jan Hammer, John Carpenter (se ohjaaja, hän on myös tehnyt mainiota musiikkia moniin elokuviinsa) tai Vangelis (nimenomaan 80-luvun Vangelis, Blade Runner ja Chariots of Fire).

Dreams on Journeys-levyn avausraita ja täysosuma. Jo albumin kansi kerää tyylipisteet retroautenttisuudellaan ja biisien nimet ovat jo itsessään asiallisuuden huipentumia – Summer Heat, LA Nights, City Lights… Välillä levyä kuunnellessa saundit alkavat melkein rasittaa koska, no, nyt vain sattuu olemaan 2010- eikä enää 1980-luku.

 
 

Time flies
Doors open
Away goes the past
It's okay


Mutta Dreams siis on timanttia. Sen vieraileva laulaja on eteerisen kuuloinen Dana Jean Phoenix jonka äänikin jo kuulostaa kaihomielisyyden ruumiillistumalta. On melkein kummallista, miten kappale voi olla yhtä aikaa surumielinen että kohottava (ja duurissa kulkeva!). Aika kuluu (ja kuluttaa) ja meidän täytyy vain hyväksyä se. Ehkä ainoa (?) ratkaisu on ottaa täydellisesti vastuu omasta elämästään ja valinnoistaan, miten vaikeaa se sitten onkaan. (Kunhan ajattelen kirjoittamalla.) There is no turning back.

Look around
At where you have been
It's going down
Are you ready?

You wanna go?
Oh oh oh oh
Get away?
You wanna get away?
There is no turning back

Out here
The world is yours
To give away
Or keep it in joy

Comments

Popular posts from this blog

Frederik Pohl ja nykypäivän science fictionin synty, osa 1

Pet Shop Boys -retrospektiivi, osa I

Lauantain myöhästynyt lentävä lautanen