Vielä pari asiaa...




Luin lukio-iässä Maameren tarinoiden neljännen osan, Tehanun, ja hämmennyin (hyvällä tavalla) koska se ei minusta enää ollutkaan mikään lastenkirja vaan sisälsi vakavia asioita, kuten pahoinpidelty ja hyväksikäytetty lapsi, jonka historian osasin lukea vaikka sitä ei täysin suoraan teoksessa ilmaistukaan.

Jätin mainitsematta LeGuinin mainiot novellit, joita löytyy loistava kokoelma Gollanczin SF Masterworks -sarjassa (The Wind’s Twelve Quarters and The Compass Rose). Kokoelmat sisältävät mm. klassisen The Ones Who Walk Away from Omelas -novellin, joka on (ehkä James Frazerin Golden Boughin – jonka lastenversio [!] kuulemma oli kirjailijan varhaisia elämyksiä – inspiroima, tai sitten William Jamesin) antropologista tai sosiologista sf:ää parhaimmillaan. Tarinan (epäilemättä myös epäluotettava) kertoja selittää utopiakaupungin, Omelasin, riittejä jotka keskittyvät syntipukkiin, joka mahdollistaa kaupungin onnen.

Toisaalla LeGuinin varhainen tarina Semley's Necklace osoittaa kirjailijan osaavan kehittää loistavan juonikuvion, joka muodostaa silmukan. (Ihailen aina hyviä juonia koska vaikka harrastan kirjoittamista, en osaa kehittää niitä.) Itse asiassa kun lukee LeGuinin kokoelman, saa hyvän käsityksen siitä miten laaja skaala hänellä onkin – tarinat voivat vaihdella science fictionista fantasiaan ja likirealistiseen kerrontaan, vaihtoehtomaailmoista toisille planeetoille. Ja oli kyseessä mikää vain, hän kirjoittaa hyvin.

LeGuin on sikäli harvinainen, suosittu sf-kirjailija, sillä suurin osa hänen teoksistaan on saatavilla tänäkin päivänä uusina painoksina vaikka hän edustaakin kirjallisempaa sf-osastoa.

Parhaat kirjailijat antavat lukijoilleen tunteen suuresta viisaudesta, siitä että he tietävät jotakin enemmän ja siksi lukijat tarttuvat siihen vaikka totuus olisikin aivan toinen. “Writers are such phonies: they sometimes have wise insights but they don't live by them at all.” (Anne Sexton) Minua taas ei kiinnosta kuinka sekaisin mahdollisesti LeGuin oli (kaikesta päätellen ei ollutkaan vaan hän eli tasaista elämää) tiedän vain että hänen kirjansa ovat loistavia.

Palaamme asiaan.

Comments

Popular posts from this blog

Frederik Pohl ja nykypäivän science fictionin synty, osa 1

Pet Shop Boys -retrospektiivi, osa I

Lauantain myöhästynyt lentävä lautanen